Yksin reissuun – Palkkiona itsetuntemuksen kasvu

 

14002449_10154447670493151_1236304546_o

”Travel is the best way of introspection.” 18-vuotiaana olin liimannut lauseen  huoneeni seinälle päätettyäni lähteä au pairiksi englantiin. Tästä oli nyt lähes 15 vuotta. Nyt olin naimisissa ja kolmevuotiaan pojan äiti. Oliko yksin matkustaminen minulle vielä mahdollisuus vai täysin outo pakoajatus, joka herättäisi kummastusta?

Ajatus yksin reissuun lähtemisestä, omaan hyvinvointiin keskittymisestä, omien ajatusten kuulemisesta, tuntui liiankin houkuttelevalta. Voisinko todella?

Halusin Pariisiin.

Janosin puhua ranskaa ja katsoa balettia tai jazz-muusikoita lumouksen vallassa, imeä itseeni sivistystä, lukea kirjoja historiallisen kauneuden ympäröidessä minua. Halusin hypätä metron kyytiin sen enempää miettimättä millä pysäkillä minua huvitti jäädä pois tai perustella kenellekään aikomuksiani, vain kuunnella mihin intuitio minua johdatti. Halusin elää hetken välittämättä muiden aikatauluista, seurata hetken omaa luontaista rytmiäni, pakottamatta itseäni mihinkään.

Mieheni kannustuksesta varasin lentoliput.

Vanha tuttuni, tyypillinen ranskalainen herrasmies, lupasi kämppänsä käyttööni. Vau, kuinka onnekas olinkaan!

13987681_10154447670763151_1575526806_o

Sitten koitti lähdön hetki.

Yhtäkkiä minut valtasi epäluulo. Kuinka voin hylätä perheeni ja vain lähteä? Vaihdanko Suomen maalaismaiseman kauneuden Pariisin pölyihin? Mieleni alkoi hyppiä, koska minua jännitti. Missä oli vankka itseluottamukseni?

Hain syitä olla lähtemättä, kuten kuuntelin uutisia terroriepäilyjä etsien. Mitä enemmän epäröin, sitä varmemmin tiesin, että lähteminen tekisi minulle todella hyvää.

Olen aina ollut kova huolehtimaan muista ja silloin itsensä huomiointi jää hyvin vähälle.

Kolmevuotiaani teki iloisena listaa, mitä haluaisi tuliaisiksi… Spider man, kirahvi… lista kasvoi. Tuntui miltei pahalta nähdä, ettei hänellä ehtisi tulla ikävä yhtä paljon kuin minulla.

Pakkauskiireessäni heitin kassin päällimmäiseksi, jokaisen yksin matkustajan raamatun ”Eat Pray Love”-kirjan muistutukseksi riemukkaasta vapaudestani!

Pakkasin myös kauniin muistiinpanovihon ja laitoin ranteeseeni uuden korumaisen Jawbone – askelmittarini. Jos ei muuta, niin askelmittarini ainakin olisi tyytyväinen reissun lopputulemaan, siihen pystyisin itse täysin vaikuttamaan!

Päästyäni lentokoneeseen, se ammotti tyhjyyttään. Näkymä typötyhjästä kuuden penkin rivistäni suorastaan tunkeutui tajuntaani ja huomauttaen kuinka yksinäiseksi yllättäen itseni tunsin.

IMG_0891

Aikaisen aamun herääminen ja väsymys aikoi painaa ja ajatukset jälleen sinkoilla:

Olinko lähtenyt reissuun ihan itse vai todella yksin?

Oliko ihanaa, että ”kukaan ei juuri nyt tarvitse MINUA! 🙂 vai KUKAAN ei tarvitse minua … 🙁

Tiesin, että vain oma asenteeni ratkaisisi.

Onneksi lentoemäntä toi pian herkullisen kahvin eteeni, kaivoin itsetekemät banaanikeksini laukustani ja avasin luottomatkalukemiseni E. Gilbertin, ”Eat Pray Love”

Aloin nauttia.

Olin yksin, täydellisen yksin ja hyvin kiitollinen siitä. Hymy suli huulilleni ja ajatukset tulevasta matkasta kirkastua.

13987138_10154447670703151_308868215_o

 

Gilbert kirjoittaa, kun olet hämilläsi, siitä mitä haluat, aloita pienistä haluista, joita tunnistat. (baby-step wants)

Haluan saada eteeni Crêpe au sucre – jälkiruuan, jossain kuvan kauniissa, ikivanhassa kahvilassa.

Haluan nähdä konsertin ja juoda jonkun kauniin drinkin.

Haluan uppoutua kirjakaupan syövereihin ilman, että kukaan hoputtaa tai odottaa minua.

Haluan tuntea ranskan kielen rytmin – pelkkä puhuminen saa minut tuntemaan itseni vahvaksi ja intohimoiseksi.

 

Gilbert kirjoittaa myös ”en halunnut tutkia uusia maita, vaan sitä mitä uusia puolia löytäisin itsestäni, näissä uusissa maissa.”

Alleviivasin lauseen ja olin yhtäkkiä täysin tyytyväinen päätökseeni lähteä matkaan yksin.

Illalla feikkiystäväni askelmittari hehkuttaa minulle 13 500 askeleen saldoa!!! Se taitaa olla henkilökohtainen ennätykseni, ajattelen tyytyväisenä ennen nukahtamista.

On päivä 2 ja pääni on vihdoin kääntynyt ranskaksi.

14012362_10154447670368151_674722890_o

Hauskan baari-illan, konsertin ja monen tunnin ranskan puhumisen jälkeen, en kyseenalaista enää reissuni tarkoitusta. Elämästä tulee nauttia, ei miettiä sen hyötyjä. Olen täynnä ranskalaista intohimoa: la vie est belle, comme j’ai envie de faire plein choses et de recouvrir le monde entier!

14002457_10154447670238151_1890979064_o

Eat Pray Love – kirjassa E. Gilbert tajuaa olevansa myös itse itsensä ystävä. Selaan kaunista muistikirjaani päivän tapahtumista ja kuulen ystäväni lempeän, kannustavan, innostavan puheen. Tunnen olevani onnekas, että olen itseni ystävä ja oma matkakumpanini – niin kauan kuin minulla olisi kykyni kirjoittaa, tuntisinkohan koskaan itseäni todella yksinäiseksi?

Lentomatkalla kotiin päin nautin viimeisistä itsenäisyyden hetkistä (en yksinäisyyden) ja lupaan itselleni kerran kuussa ottaa tunnin lukien aamulla le monde – sanomalehteä ranskan kulttuurikeskuksessa ja aloittaa 3v poikani kanssa hauskan lasten ranskakurssin. Joku päivä palaisimme yhdessä hänen kanssaan Pariisiin. Haluaisin hänen näkevän Pariisin ensi kertaa naisen kanssa, joka tulee aina rakastamaan häntä.

Yksin matkustamisen ihanuus – top 3 syytä matkustaa yksin:

  1. Jos tavoitteenasi on oppia uutta kieltä, yksin onnistut pitämään pääsi täysin kohdemaan kielellä. Voit lukea, kuunnella ja jopa ajatella toisella kielellä! Kielen vaihtaminen tuo usein esiin itsestämme uusia puolia. Tapamme ja kieli millä ajattelemme vaikuttaa meihin yllättävän paljon!

 

  1. Kaukaa näkee lähelle – lähdön hetkellä näin perheenäidin arkeni todella ruusuisena ja sydäntä riipaisi, miten missaisin pari iltasatuhetkeä ja poikani iltapusua.

 

  1. Itsenäisyyden tunteeni kasvoi ja se teki todella hyvää myös parisuhteelleni. Se toi itsevarmuutta ja positiivista halua olla toisen kanssa aidosta halusta, ei riippuvuuden tunteesta.

Tietoa: Tiina Palva

Sisältökirjoittaja ja minimalisti, joka rakastaa vapautta, self-help -kirjallisuutta ja käpertymistä sohvan nurkkaan rooibos-teen ja omatekemien banaanikeksien kanssa. "Think of all the beauty still left around you and be happy" Anne Frank

Katso myös

Marraskuun tsemppikirje just sulle! <3

Välillä toivon, että sinä näkisit itsesi, niinkuin minä näen sinut: kauniina, vahvana ja hauraana samaan …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *