Kolme prosessia psyykkisen pahan olon taustalla (osa 1/3)

Oletko miettinyt mistä pahan olon ja kärsimyksen kokemukset ovat peräisin? Millaiset asiat lisäävät ongelmiamme ja mitkä taas vähentävät niitä? Mitä yhteistä on esimerkiksi masentuneisuudella, ahdistuneisuudella, syömishäiriöillä ja päihdeongelmilla? Tämä kolmiosainen blogisarja paljastaa todella tärkeää psykologian tietämystä, jonka avulla ymmärrät itseäsi ja muita paljon paremmin!

Psykologiassa on alettu keskustelemaan, että mitä jos eri mielenterveyden ongelmien muodostuminen ei olekaan joka ongelman kohdalla kovin erilaista. Mitä jos samat prosessit johtavat psyykkiseen oireiluun, mutta itse oire on vain erilainen? Jos pystymme tunnistamaan näitä ongelmiin johtavia mekanismeja, niin jatkossa mielenterveyden ongelmien hoito voisi kohdistua suoraan näihin prosesseihin, eikä jokaiseen eri mielenterveyden ongelmaan tarvitse olla erilaista hoitomallia. Myös terveet ihmiset voivat edistää omaa mielensä hyvinvointia näitä prosesseja ymmärtämällä! Esittelemäni prosessit pohjautuvat mm. alla mainittuihin tutkimuksiin ja omaan työkokemukseeni mielenterveystyössä ja opintopsykologiharjoittelijana. Muitakin yhteisiä prosesseja ja erilaisia lähestymistapoja ilmiöön tietysti on, mutta tässä näistä kolmesta ensimmäinen…

  1. PROSESSI: VIRHEELLISEEN AJATTELUUN USKOMINEN

Yleensähän meistä tuntuu siltä, että huomaamme ulkomaailman täysin sellaisena kuin se on, ja ajatusketjumme muodostuvat järkevästi olemassaolevien todisteiden perusteella. Voikin olla yllättävää, kuinka voimakkaasti esimerkiksi omat tunnetilamme ja aiemmat tapahtumamme värittävät kokemuksiamme. Huomaamme paremmin epäjohdonmukaisuudet tai järjettömyydet ystävämme ajattelussa, mutta omaa mieltä ja omia ajatuksia on hyvin vaikeaa kyseenalaistaa. Kun seuraavan kerran olet stressaantunut, tarkkailepa millaisiin asioihin kiinnität huomiota? Minkä sävyisiä muistoja sinulle tulee mieleen menneisyydestä ja mitä ajattelet tulevaisuudesta? Mitä ajattelelet itsestäsi? Tarkkaile myös tilannetta jolloin olet rentoutunut ja tyytyväinen ja vertaa näiden eroja. Oma tunnetila selittää usein sen, miksi ajattelemme samasta asiasta välillä täysin päinvastaisia asioita!

Meillä voi olla virheellisiä ajatuksia myös itsestämme, toisista ihmisistä tai siitä miten maailma toimii. Uskomukset “olen huonompi kuin muut”, “älä luota keneenkään”, “turha yrittää, koska kuitenkin epäonnistun” heijastuvat kielteisen sisäisen puheen lisäksi meidän tunnekokemuksiin ja toimintaamme. Toisten ihmisten sanomiset ovat voineet sisäistyä omaksi tyypilliseksi ajatteluksi tai epävarmuus on voinut syntyä yksittäisistä kokemuksista tai kokemusten puutteesta. Yhteenvetona siis:

  • Emme voi ehkäistä kielteisten ajatusten syntymistä. Suurin osa ajattelustamme on hyvin automaattista ja kaikilla meillä on satunnaisia ja järjettömiä ajatuksia joiden syntymistä ei voi estää. Ajatusten tahallinen välttely tai niiden kanssa väittely itseasiassa vain lisää niiden kielteisiä vaikutuksia elämäämme. Jos emme voi ehkäistä automaattisten ajatusten syntymistä, niin mitä sitten voimme tehdä?
  • Voimme vaikuttaa uskommeko ajatuksen olevan totta. Jos et pysty arvioimaan uskomuksen todenperäisyyttä (miten mitata olenko ihmisenä huonompi?) niin arvioi kuinka hyödyllinen uskomus minulle on. Auttaako se minua menemään elämässäni eteenpäin vai haittaako se elämästä oman näköistä elämääni?  Voimme opetella kyseenalaistamaan omat uskomuksemme.
  • Kyseenalaistamisen lisäksi voimme myös opetella suhtautumaan automaattisesti syntyviin ajatuksiin uudella tavalla. Mietippä eroa: “mä olen niin masentunut” vs. “mä huomaan, että mulla on ajatus että olen niin masentunut”. Ajatus ei siis muuttunut miksikään, vaan oma suhtautuminen muuttuu 🙂 Jälkimmäisen suhtautumistavan kanssa on myös helpompaa tehdä itselle tärkeitä asioita.

Tämän päivän pieni askel kohti isoja unelmia: Tarkkaile viikon ajan uskomustasi, esimerkiksi mitä mieltä olet itsestäsi. Havainnoi kuinka käsityksesi muuttuu aamulla, päivällä ja illalla, miten vuorovaikutus, tunnetilat ja fysiologiset tilat, kuten nälkä, väsymys, liikunta ja rentous vaikuttavat käsitykseesi sekä miten asioiden aikaansaaminen, onnistuminen tai epäonnistuminen vaikutaa siihen mitä ajattelet itsestäsi.

Saatat huomata ajattelevasi itsestäsi joitain samoja, mutta joitain täysin vastakkaisia asioita, jotka kaikki tuntuvat siinä hetkessä aivan todelta. Päinvastaisista ajatukistasi huolimatta, todennäköisesti pysyt viikon aikana melko samana henkilönä, aivan hyvänä ja inhimillisenä tyyppinä.

-Ilona-

Kuva: Sami Voutilainen

Lisää luettavaa:
Garland, E. L., & Howard, M. O. (2014). A transdiagnostic perspective on cognitive, affective, and neurobiological processes underlying human suffering. Research on Social Work Practice, 24(1), 142-151.

Hayes, S. C., Luoma, J. B., Bond, F. W., Masuda, A., & Lillis, J. (2006). Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour research and therapy, 44(1), 1-25.

Lappalainen, R., Lehtonen, T., Skarp, E., Taubert, E., Ojanen, M., & Hayes, S. C. (2007). The impact of CBT and ACT models using psychology trainee therapists a preliminary controlled effectiveness trial. Behavior Modification, 31(4), 488-511.

Tietoa: Ilona Parviainen

Ilona on psykologi, kouluttaja ja coach. Häntä kiehtoo ihmisten, ryhmien ja työyhteisöjen hyvinvoinnin lisääminen. Ilonan unelma on auttaa sinua toteuttamaan omat unelmasi, esimerkiksi valmennuksen tai näyttöön perustuvien koulutusten avulla. (ilona.parviainen1@gmail.com). Blogissa Ilona pyrkii kirjoittamaan monimutkaisistakin ihmismielen liikkeistä helposti ymmärrettävällä tavalla.

Katso myös

Marraskuun tsemppikirje just sulle! <3

Välillä toivon, että sinä näkisit itsesi, niinkuin minä näen sinut: kauniina, vahvana ja hauraana samaan …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *